Skip to content

Liisa Seppänen: Poika joka unohtui

Liisa Seppänen: Poika joka unohtui published on

20,00 

Sota-ajan lapset – sotaorvot, evakot, sotalapset – olivat sopeutumisen mestareita.

Sekavissa oloissa myös särkyi paljon perheitä. Lasten suru ja kysymykset jäivät kuulematta.

Mikkelissä 1941 syntynyt Reijo ei jäänyt orvoksi vaan unohtui lastenkotiin. Hänen tarinansa kantaa sota-ajan tunneperintöä, joka näkyy yhä Suomessa. Sylin puute on hukutettu sisuun, tunneköyhyys työhön. Yksin pärjääminen on hyve, riippuvuus toisista heikkous.

Varastossa

Kuvaus

Toisenlaisen sotaorvon tarina.

Sota-ajan lapset – sotaorvot, evakot, sotalapset – olivat sopeutumisen mestareita.

Sekavissa oloissa myös särkyi paljon perheitä. Lasten suru ja kysymykset jäivät kuulematta.

Mikkelissä 1941 syntynyt Reijo ei jäänyt orvoksi vaan unohtui lastenkotiin. Hänen tarinansa kantaa sota-ajan tunneperintöä, joka näkyy yhä Suomessa. Sylin puute on hukutettu sisuun, tunneköyhyys työhön. Yksin pärjääminen on hyve, riippuvuus toisista heikkous.

Unohdettuja lapsia on tänäänkin. Vaikka lapsi torjuisi surunsa, sen vaikutus ei katoa. Reijosta tuli häpeän kantaja. Lopulta hän päätti hylätä häpeän ja ottaa selvää lapsuudestaan. Unohdetullekin kuuluu oikeus elämäntarinaan.

Tekijä: Liisa Seppänen
Kustantaja: Otava
Kovakantinen, 202 sivua
Julkaistu: 2019
ISBN: 978-951-1-33546-7